Olemme jouluna valmistuvia fysioterapeuttiopiskelijoita
Proakatemialta, yrittäjyyden ja tiimioppimisen yksiköstä. Viimeiset 1,5 vuotta olemme tehneet opintomme
yrittäjyyspainotteisesti Proakatemiassa perustamamme Motive-osuuskunnan kautta.
Motive on järjestyksessään toinen hyvinvointialan tiimiyritys Proakatemiassa,
jonka muut opiskelijaosuuskunnat tulevat liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja
matkailun puolelta. Fysioterapeuttiopiskelijoiden lisäksi Motiven riveissä on
sosionomiopiskelijoita, joten olemme heti päässeet jyvälle moniammatillisuuden
tärkeydestä projektityössä. Yrittäjyysopintojen ajan olemme tehneet
projektiluontoisia töitä osana opiskelua, ja pyörittäneet sillä osuuskuntamme
taloutta.
On ollut hienoa päästä turvallisessa ympäristössä oppimaan
käytännön yrittäjyyttä ja tekemään ihan oikeita töitä maksaville asiakkaille. Asiakkaita olemme hankkineet itse, projekteja
on tarjottu meille ja tätä kautta verkostoituminen on tuonut lisää
työtilaisuuksia. Olemme yrittäjyystaipaleemme aikana mm. tehneet
kuntosaliohjauksia, ohjanneet työikäisiä Jyväskylän Fysio Centerin
toimeksiannosta sekä tukeneet työttömiä elämäntapamuutoksessa liikkumisen
keinoin. Lisäksi olemme innovoineet ja luoneet omia, uusia tuotteita kuten
Varmuutta kävelyyn -ryhmä, Muistele musisoiden -ryhmätoiminta muistisairaille
sekä Taidetta ja taukoliikuntaa vaikkapa ohjelmanumeroksi seminaarien tauoille.
Jo ensimmäisenä syksynä päätimme, että opiskelu tulee
huipentumaan Proakatemian perinteen mukaisesti Final Campille. Final Camp on
valmistuvien tiimien kansainväliseksi tarkoitettu loppuhuipennus, jonka
tarkoituksena on kannustaa tiimejä viemään osaamistaan myös Suomen
ulkopuolelle. Tiimimme Final Camp kohteeksi valikoitui Italia, Toscanan maakunta
ja sieltä kaunis Sinalungan kylä. Paitsi, että halusimme kylmästä lämpimään,
järjestimme itsellemme tekemistä Toscanaan. Saimme viikon reissumme ajalle
sovittua etukäteen kaksi paikan päällä toteutettavaa projektia. Kolmas kohde
tipahti syliimme matkalla syntyneiden kontaktien kautta.
Majapaikkamme maisemat
olivat huikeat ja villa sijaitsi keskellä viininviljelyksiä.
Ensimmäisenä
projektipäivänä suuntasimme huvilamme lähellä sijaitsevaan pieneen Farnetellan
kylään. Kylässä on noin 140 asukasta ja suurin osa heistä on jo päässyt
kunnioitettavaan ikään. Olimme olleet yhteydessä paikalliseen kyläyhdistykseen
ja tarkoituksemme oli päästä tutustumaan kyläläisiin ja keskustelemaan heidän
kanssaan paikallisista sosiaali- ja terveyspalveluista ja heidän kokemuksistaan
niiden toimivuudesta. Jännitimme hieman kielimuuria, sillä olimme tietoisia
siitä, että englannin kielen taito ei ole Italiassa itsestäänselvyys.
Onneksemme kylästä jo pois muuttaneet kyläyhdistyksessäkin toimineet nuoret
lupautuivat meille tulkeiksi, joten kommunikointi onnistui englannin kielellä.
Nuoret myös esittelivät meille kylää ja sen kiehtovaa historiaa, ennen kuin
kokoonnuimme kyläyhdistyksen pihalle yhdessä kyläläisten kanssa. Pääsimme
kyselemään kyläläisiltä paikallisista sote-palveluista ja erovaisuuksia Suomen
malleihin löytyi enemmänkin. Suurimpana erona mieleen jäi kuitenkin ikäihmisten
hoito ja läheisten merkitys siinä. Farnetellan ikäihmiset olivat suorastaan
ihmeissään palvelutaloista ja vanhainkodeista, joita kerroimme Suomesta
löytyvän paljonkin. Heillä ikääntyneitä ihmisiä hoidetaan pääsääntöisesti
kotona läheisten ja kotisairaanhoidon voimin mahdollisimman pitkään. Kyläläiset
olivat hyvin kiinnostuneita kuulemaan meidän sosiaali- ja terveyspalveluistamme
ja kokemuksia vaihdettiin puolin ja toisin. Oli hienoa päästä keskustelemaan
omasta ammatista siihen liittyvistä toimintaympäristöistä toisen kulttuurin
edustajien kanssa. Se antoi valtavasti uusia näkökulmia omaan työhön ja
ajatteluun. Päivä ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan kokoonnuimme vielä
illallistamaan kyläläisten kanssa kyläyhdistyksen terassille. Paikalle
kannettiin pöydät ja tuolit ja pidot saattoivat alkaa! Kielimuuri ei latistanut
tunnelmaa, vaan yhteinen kieli löytyi naurun ja laulujen kautta. Päivä oli kokonaisuudessaan
hieno kokemus, jota koko Motive muistelee varmasti lämmöllä pitkään.
Farnetellan
kyläyhdistys toivotti meidät tervetulleeksi kerhotilaansa.
Farnetellan oppaamme
paikallisesta kyläyhdistyksestä isännöivät meitä melkein kokonaisen päivän.
Jutteluhetki
paikallisten ikäihmisten kanssa Farnetellassa. Juttua ja kysymyksiä riitti.
Ja sitten syötiin;
pöytään taisi mahtua lähes 30 henkeä, me ja joukko kyläläisiä pimenevässä
illassa.
Toinen projektipäivä koitti ja
käänsimme autojen keulat kohti Sienan kaupunkia, joka sijaitsi muutaman
kymmenen kilometrin päässä Sinalungasta. Sienassa meidän oli tarkoitus mennä
tutustumaan il Laboratorio –nimiseen vammaiskeskukseen, jota on pyöritetty
vapaaehtoisvoimin jo 30 vuotta. Idea ja yhteys vammaiskeskukseen saatiin
Italiassa asuvan Suomalaisen yhteyshenkilömme kautta. Hän tiesi yhdistyksestä
nimeltä Happy Free Bikers, jolla on jaosto sekä Suomessa että Italiassa ja hän
kertoi Italian jaoston työskentelevän kyseisessä vammaiskeskuksessa vapaaehtoisina.
Sienassa suuntasimme ensin
paikallisen yhteyshenkilömme hotellille, johon meidät oli kutsuttu lounaalle
ennen vammaiskeskukselle siirtymistä. Yllätykseksemme lounaalle seuraamme
liittyi italialainen nuori nainen, joka opiskeli erityisopettajaksi ja oli
suorittanut työharjoittelunsa meillä Suomessa, Hollolan Salpakankaan koulussa. Vaihdoimme
ajatuksia Suomen ja Italian koulumalleista erityistä tukea tarvitsevien
oppilaiden kohdalla ja pääsimme kuulemaan hänen kokemuksiaan Suomesta. Saimme
kuulla, että Italiassa on hyvin vähän erityiskouluja tai –luokkia ja sen sijaan
erityistäkin tukea tarvitsevat oppilaat on sijoitettu tavallisiin luokkiin.
Tässä on takana ajatus siitä, että myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat
pääsevät ikäistensä ja kaltaistensa pariin ja pääsevät kokemaan ja näkemään
samoja asioita kuin muut ikäisensä. Mukanaan heillä on aina henkilökohtainen
erityisopettaja. Keskustelu oli hedelmällistä ja antoi paljon uusia näkökulmia
varmasti jokaiselle. Lounaan jälkeen olikin aika lähteä kohti vammaiskeskusta.
Il Laboratorio -vammaiskeskus
tarjoaa päivätoimintaa asiakkailleen, jotka ovat pääasiassa aikuisia, jo
koulunsa lopettaneita henkilöitä. Päivätoimintaan kuuluu erilaista tekemistä ja
näytelmien, musikaalien sekä erilaisten retkien toteutus kuuluu
vammaiskeskuksen arkeen. Keskuksessa asiakkaat pääsevät kokemaan, tekemään ja
näkemään uusia asioita sekä viettämään aikaa ystävien seurassa. Keskuksesta
huokui lämmin ja välittävä ilmapiiri; kaikki olivat kokoontuneet saman pöydän
ympärille askartelemaan ja ilmassa oli naurua ja höpötystä. Seinille oli koottu
mielettömät määrät kuvia erilaisista esityksistä ja retkistä, joita vuosien
varrella oli tehty. Meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi ja pääsimme
heti puuhailemaan keskuksen asiakkaiden kanssa. Askartelimme, leikimme ja
lauloimme yhdessä. Kokemus oli lämmin ja mieleenpainuva ja saimme siitä kaikki
varmasti eväitä oman ammatti-identiteettimme rakentamiseen.
Illan päätteeksi saimme kutsun
vammaiskeskuksen johtajattaren kotitilalle, jossa söimme yhdessä illallista.
Miljöö oli mieletön ja pääsimme kokemaan paikallista kulttuuria aidoimmillaan. Suussa
sulavista, itse tehdyistä ruuista puhumattakaan.
Kuvankaunis Sienna.
Koko Il laboratorion
väki yhteiskuvassa.
Il Laboratiorion väen
kanssa väritimme yhdessä Italian ja Suomen liput.
Illanvietto Il
laboratorion ohjaajien kanssa maaseudulla oli ikimuistoinen.
Pääsimme myös yllättäen tutustumaan paikalliseen
terveyskylpylään, Terme Rapolanoon, jossa toimii myös fysioterapeutti parina
päivänä viikossa. Terveyskylpylän
toimintaa meille esitteli kylpylän reumatologi. Termisillä vesi- ja mutahoidoilla
on etelä-Euroopassa pitkät perinteet. Terminen ja vulkaanista alkuperää oleva
lämmin 39 asteinen vesi ja mutahoidot auttavat etenkin hengitys-, iho- ja
nivelvaivoihin, kuten artroosiin. Terveyskylpylä myös valmistaa omaan
hoitokäyttöönsä tulevan mudan kypsyttämällä sitä mineraalipitoisessa
vesialtaissa kuuden kuukauden ajan. Mineraalit, kuten kalsium, magnesium ja
rikki imeytyvät mutaan ja mutahoitojen avulla ihoon. Lämmin muta myös poistaa
ihon epäpuhtauksia. Kylpylässä
työskentelevä fysioterapeutti toimi ymmärtääkseni enemmänkin hierojana ja
mobilisoi, sen sijaan manipulaatiohoitoja antoi vain lääkäri. Termisiä hoitoja
voitiin potilaille määrätä niin sanottuna lääkinnällisenä kuntoutuksena jopa 15
kerran sarjoissa. Pääsimme seuraamaan mutahoidon tekemistä potilaalle ja
kokeilimme itse myös erilaisia vesihoitoaltaita. Mieleen jäi erityisesti
jalkojen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa vilkastuttavat kahluualtaat, joissa
käveltiin vuorotellen kylmän ja lämpimän virtaavan veden läpi. Tulipahan
koettua terminen kylpyläkin!
Terveyskylpylä Terme
Rapolanon muta-altaissa kypsytetään mutaa hoitoja varten.
Taipaleelle on mahtunut monta mahtavaa ja opettavaista
hetkeä. Jokainen tiimiläinen on myös oppinut paljon itsestään ja tiimistään
yrittäjyyden kautta. Vaikkei meistä kaikista yrittäjiä tulisikaan, olemme
sisäistäneet yrittäjämäisen asenteen työn tekemisessä, mikä varmasti kantaa
meitä pitkälle tulevina fysioterapeutteina ja sosionomeina. Yksi seikkailu on
päättynyt ja toinen alkaa työelämään siirtymisen myötä. Uudet hyvitiimiläiset
vuotta alemmalta kurssilta ovat tänä syksynä liittyneet Motiven riveihin ja
jatkavat Motiven hienosti alkanutta yritysmatkaa. Pitäkää kurssi kohti
menestystä ja nauttikaa matkanteosta!
Arrivederci,
Outi ja Sanni
Motive http://www.motiveosk.fi/
Proakatemia http://proakatemia.fi/