Kohta on aika heittää hyvästit Namibialle, mikä itseasissa tuntuu jo ihan hyvältä, sillä on tässä tullut aikamoinen ikävä jo kotisuomea, perhettä ja ystäviä. Huomenna on meillä tiedossa pitkä lentomatka kotiin, lisäksi Frankfurtin lentokentällä odotamme jatkolentoa 13 tuntia. Siinähän meillä on hyvää aikaa kirjoittaa raporttia, kuunnella haastatteluja nauhalta ja fiilistellä opinnäytetyömatkaamme.
Tällä viikolla automme mittariin kertyi noin 1000km, kun kävimme etelässä (Keetmanshoop) toistamiseen. Reissu oli antoisa, sillä pääsimme tutustumaan tällä kertaan paikalliseen sairaalaan ja tapaamaan vammaisia ihmisiä heidän kotiympäristössään. Heti täytyy sanoa tässä kohtaa, että Namibiassa palvelut ovat täysin keskittyneet pääkaupunkiin eli Windhoekiin, mikä on suuri ongelma mm. terveydenhoitopuolella. Esimerkiksi haastatellessa paikallista fysioterapeuttia Keetmansissa, niin hän kertoi että jotain pyörätuolin varaosia he olivat nyt odottaneet jo kolmisen vuotta, eikä niitä vieläkään ole näkynyt. Ehkä kenties meidän raportin julkistamisen jälkeen varaosat saapuvat!
Vammaisten tapaamiset olivat mieleenpainuvia. Keetmanshoopissa vammaiselle lapselle ei ole palveluja ja kuntoutusta tiedossa, jos ei ole varaa lähteä esimerkiksi Etelä-Afrikkaan. Lisäksi yleinen tietämys on olematonta liittyen vammaisten lasten kuntoutukseen ja mahdollisiin palveluihin. Perhe saa mm. 20 euroa kuukaudessa tukirahaa vammaisen lapsen hoitamiseen, lisäksi sijaishoitopaikkoja ei ole lähimaillakaan ja tai erityiskoulua, missä lapsi voisi kehittyä.
Muutenkin täällä maassa on huomannut, että tulot rikkaiden ja köyhien välillä ovat aivan liian suuret. Paljon ihmisiä asuu hökkelikylissä, taas kun esimerkiksi. Windhoekissa on sellaisia lukaaleja ja hienoja asuinaluita, että pahalta tuntuu näin suomalaisen näkökulmasta.
Matka on mennyt erinomaisesti, tänään olisi tarkoitus nauttia hieman auringosta (33 astetta) ja käydä ostamassa tuliaisia kaupungilta. Illalla ajattelimme käydä ihmettelemässä Namibian yöelämää ja sen sykettä!
Kerromme mielellämme kokemuksia matkasta, kun pääsemme Suomeen. Tulevaisuuden aihe voi olla täällä, fysioterapia/toimintaterapia koulutuksen aloitus, eli ollaan valppaina ja kuulolla, jos vaikka se onnistuisi yhteistyössä Tamkin kanssa.;)
Nähdään pian ja hauskaa viikonloppua!
Parhain terveisin,
Ilkka & Kari-Pekka.
Ilkka ja K-P,
VastaaPoistahyvä, että kaikki on onnistunut suunnitelmien mukaan. Kiitos kommenteista ja upeista valokuvista.
Odotamme teitä tänne Pohjolaan. Meillä kevät on edistynyt, valoisuus on lisääntynyt mutta yöt ovat vielä kylmiä jopa -18 astetta.
Tapaamisiin ja hyvää kotimatkaa toivottaen
Liisa Sittig